Helppoa, Hauskaa, Herkullista
Edellisessä blogikirjoituksessani totesin, että sitä edellisestä kirjoituksesta oli jokunen tovi ehtinyt vierähtää. Siinä kirjoitusten välissä mennyt noin neljä kuukautta. Nyt meinasin aloittaa tämänkertaisen kirjoitelmani sanoin: edellisestä blogikirjoituksestani… jne. Ja sain todeta, että olihan sitä aikaa vierähtänyt enemmän kuin muutama tovi – suunnilleen puolitoista vuotta. jatka lukemista
Edellisestä blogikirjoituksestani on jo jonkin verran aikaa ehtinyt vierähtää. Ensinnäkin Suomessa oli poikkeuksellisen kuuma kesä ja koska en itse oikein tuollaista hellettä kestä, taisivat aivotkin olla narikassa koko kesän. Syksy puolestaan on saapunut monenlaisin kiirein enkä siksi ole ehtinyt ruokajuttujen lisäksi juuri muuta lisäilemään ja tämän kirjoittaminen on venynyt venymästä päästyään. No, parempi myöhään kuin ei milloinkaan. jatka lukemista
Kuvassa tilanne, joka varmasti on tuttu yhdelle jos toisellekin keittiössä isoa päivällistä valmistavalle. Kyseessä hetki, jolloin tuntuu siltä, että kokilla pitäisi olla vähintään neljä kättä kahden sijasta ja jolloin tuntuu siltä, että tekisi mieli heittää homma sikseen ja karata keittiössä. jatka lukemista
Kukaan meistä ei ole seppä syntyessään. Ruuan laitto on myös opittava ja opeteltava asia, toisinaan kantapään kautta. Yksikään kokki tuskin on täysin ilman kommelluksia selvinnyt, jotkut vain onnistuvat keräämään isomman kokoelman pieleen menneitä tai muuten vain hullunkurisia sattumuksia. jatka lukemista
Vanha suomalainen sanonta “hiljaa hyvä tulee” nousee väistämättä mieleen, kun aloittaa haudutuspadalla ruuan laittamisen. Ruuan hauduttaminen matalalla lämmöllä on ikivanha perinne, johon sähköllä toimiva haudutuspata on tuonut uuden ja ruuanlaittoa helpottavan ulottuvuuden. jatka lukemista
Jääkaapin uumeniin jää helposti kaikenlaista puolittain käytettyjä elintarvikkeita ja ruuantähteitä, joita ei kuitenkaan ilman muuta kannata heittää pois. Samoin ruuanvalmistuksessa joistakin ruoka-aineista jätetään pois osia, joista pystyy vielä valmistamaan aivan maittavia ateriota tai osia ateriasta. jatka lukemista
Onhan tuota kookosöljyä jo pitkään tässäkin taloudessa käytetty, mutta ei suinkaan ruoanlaittoon eikä sisäisesti nautittuna terveyttä edistävänä aineena. Kookosrasvassa äitini kyllä aikanaan paistoi munkit ja itse olen siitä tryffeleitä tehnyt, mutta siinä kaikki. jatka lukemista
Isoäitini ja äitini olivat lähtöisin Karjalasta ja sieltä evakkoina muualle Suomeen muuttaneiden mukana ovat myös sienet tulleet moneen suomalaiseen ruokapöytään… tosin varsin monen ennakkoluulon kautta (syöttekö te tosiaan lehmien ruokaa?). jatka lukemista
Äidin kasvimaalla,
raparperin alla,
sammakolla koti oli kultainen.
Alla ruohomatto,
päällä lehtikatto,
hirsiseinä vihreä ja punainen. jatka lukemista
Kului todella monia vuosia, että minä ja vatsani emme olleet lainkaan väleissä keskenämme. Syöminen sai mahan turpoamaan ja kipeäksi eikä ruoka aina tahtonut pysyä sisälläkään. jatka lukemista
