Pääsiäsipyhät vietimme ihan kahdestaan mieheni kanssa. Yksi pyhien aterioista oli karitsan paahtopaisti ja siitä kuultuaan lapseni protestoivat sitä, että he jäivät nyt ilman ja kyllä heidänkin pitää ehdottomasti päästä lampaasta nauttimaan (lampaanlihaa täällä rakastavat kaikki). Tilanne on nyt sitten korjattu ja jopa kahteen kertaan. Lammasta tarjottu tyttärille vappuna sekä jälkikasvulle & puolisoilleen juhannusaaton illallisena. Lisukkeet tosin ovat näissä kahdessa erilaiset.
Kuva on otettu jo vapun illalliselta. Juhannuksena oli niin iso joukko vieraita tulossa syömään, että ei olisi ollut korrektia pitää heitä kaikkia ruokailun aloittamista odottamassa vain siksi, että emäntä haluaa ensin kuvata tuotoksiaan. Ja koska kuva on vapulta, niin myös aterian lisukkeet ovat vappuaaton illalta.
Karitsan paahtopaistit ovat sen verran pulleita mötkäleitä, että ne on syytä laittaa hyvissä ajoin marinoitumaan. Jos mahdollista, niin vähintään vuorokauden saisivat liota yrttiliemessään ennen paistamista. Vaikka nuo isohkoja ovatkin, niin ainakin meillä niitä täytyy varata 1/ruokailija, mieluummin vielä pari ylimääräistä. Juhannusillan syömingeiltä ei lihanmuruakaan jäänyt tarjoiluvadille, vaikka noita paahtopaisteja oli kolme kappaletta enemmän kuin syöjiä.
Lihaa ei tarvitse päällystää sitruugagremolatalla, mutta se tuo kyllä pikantin kirpeän lisämaun. Kun ateriaan osallistuu myös pieniä lapsia, se kannattaa suosiolla jättää heille tarjottavasta lihasta pois.
Sitruunankuoren kanssa on lähes joka ruoassa oltava tarkkana – niin tässäkin – jos sitä laittaa yhtään liikaa, niin koko herkku voikin olla yllättäen ärpäkän kirpakkaa. Kokemuksen kautta ja pari ruokaa pilanneena olen sirtuunankuoren käytön kanssa varsin maltillinen. Käytän itse mieluummin säilöttyä sitruunakuorta kuin tuoreen sitruunan raastettua kuorta, sillä jälkimmäisestä tulee helpommin kitkerä sivumaku gremolataan.
Uunissa valmistetut kermaiset valkosipuliperunat tai tavalliset kermaperunat sopivat lampaaseen hyvin, mutta koska ateriakokonaisuuteen kuuluu jo yksi ”märkä” elementti – tsatsiki – olivat Hasselbackan perunat tällä kertaa parempi vaihtoehto.
Lisukkeena oli myös kasvissalaatti halloumilla ja pinjansiemenillä: salaatin teko-ojeen löydät täältä.
Hasselbackan perunoiden reseptin löydät täältä.
Tsatsikin valmistusohjeen löydät täältä.
Sitruunagremolatan säilöttyjen sitruunankuorten valmistusohjeen löydät täältä.
ANNOS: 4 hengelle
VALMISTUSAIKA:
Marinointi 1vrk
Paistoaika n. 20-30 minuuttia
Tarvitaan 4-5 karitsan paahtopaistia
Marinadi:
- ½-1dl oliiviöljyä
- iso kourallinen hienoksi silputtua persiljaa
- 3 tl hienoksi rouhittua minttua
- 3 tl hienoksi rouhittua timjamia
- 1 tl suolaa
- sitrunamenua
Anna lihojen marinoitua ainakin vuorokausi, kääntele lihanpaloja muutaman kerran maustumisen aikana.
Paista nopeasti molemmin puolin kuumalla pannulla ja asteta uunipellille tai -vuokaan (pellin tai vuoan voi kevyesti sivellä öljyllä, joskin lihojen marinadiöljy osaltaan hoitaa homman).
Levitä päälle ohut tasainen kerros sitruunagremolataa ja peitä koko komeus foliolla (gremolata ei saa palaa). Pistä paistomittari folion läpi johonkin paisteista ja paista 220°:ssa uunissa, kunnes paistomittarin lukema on 55-60 astetta. Leikkaa ohuiksi viipaleiksi ja laita tarjolle.
Tämä kuva puolestaan on juhannukselta, näin paljon ei sentään meidänkään huushollissa neljä henkeä poskeensa pistele. Kuvassa joka tapauksessa sitruunagremolatalla päällystetyt karitsaiset odottelemassa uuniin pääsyä (pikkunaperoitten lihat päällystämättä)
karitsa karitsan paahtopaisti sitruuna sitruunagremolata
Ruokasirkusta 